lauantai 2. helmikuuta 2013

"MINÄ ITTE" teen

Kuvassa olen "minä itte"

Ei ole ikävä menneeseen, enkä haikaile sinne missä "Minä Itte" touhuili elämänsä alkumetreillä. Tämän kuvan myötä vain totean että ei ihminen perustaltaan muutu siitä mitä lapsena on ollut.

 Facebookissa on nyt teemana laittaa omaksikuvaksi jokin, ainakin viisivuotta vanha kuva itsestä ja aikan monet ovatkin sen tehneet ja niin myös minä hain kuviani, skannasin ja loudasin sinne. Huomasin että samalta  näyttävät niin monet tuttuni kuin mitä pieninä lapsina ovat olleet. Perusilme tai jokin tuttu asento oli jokaisella sama, vaikka ihminen olisi lihonut, vanhentunut, värjännyt hiuksensa tms. niin heidän olemuksensa perusydin pysyy liikkumattomanna ja tuttuna.
Ajatukseni lähti "Minä Itte" lapsesta joka olen vieläkin; minä teen itse kaiken sen mitä vain osaan ja pystyn ja se johtuu siitä että olen utelias. Joskus jonkun esineen hajoittaminen on erittäin mielenkiintoista ja sama toisinpäin; rakentaminen/korjaaminen on sitä myös -niissä voittaa aina vaikka en saisikaan ko. asiaa tai esinettä korjatuksi, niin olenhan sitä ainakin yrittänyt.
Onko siitä mitään hyötyä? On jos osaa ja on kun jotain siitä aina oppii.
Tekeminen on luomista, myös ajatelukin on tekemistä, eli ei sen tekemisen aina tarvitse olla niin konkreettista jotta se olisi "tekemistä". 
"Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" tämä vanha sanonta pitää hyvin paikkansa, itselläni tuo etukäteissuunnittelu joskus jää  tekemättä ja tulos on myös sitten sen mukaista, joskus tulee susia. Silloin kun pää ja kädet toimivat harmonisessa yhteistyössä, ajatus hieman edellä, ei liikaa halliten mutta vähän järkeistäen ja kädet hallittuina, intuitiivisesti  ja vapaasti liikkuen tulee ns. parasta jälkeä. oli kyseessä sitten vaikka leipominen, niin toimii. Jotain joogaa se tämäkin kai on, keskittyminen ja liike. 
Liike, painovoima, tila, massa,  ja idea siitä on elämässä kyse, tässä maailmassa, mutta mitä on avaruuden jälkeen ...

2 kommenttia:

  1. Sinä itte oot kyllä ollut söpö! En osaa sanoa, onko samaa näköä, ihan varmasti on. Mun kaikki vanhat kuvat on jossain vintin perukoilla, en jaksa lähteä etsimään.

    VastaaPoista
  2. Kiitos :-) Söpöys on kyllä hävinnyt ajanmyötä, niin se menee -tämä elämä, mutta samaa näköä on. Uskon tai luulen että nuorin tyttäresi taitaa olla kuin sinä nuorena?! Päätelmänä vain siitä mitä kuviesi perusteella voi päätellä.
    Tuo kuva on otettu Littoisten järven rannassa, isoäitini luota, jossa oli uimapaikka ja uimakoppi ja me lapset "asuimme" siellä kopissa kesäisiä sadepäiviä , ihana muisto

    VastaaPoista